Paikallisuutiset

Yhdessä kohti kestävämpää Kuhmoa - työpajassa pohditaan kestävää kehitystä

Kuhmolaisilla on tilaisuus osallistua ensi viikolla työpajaan, jossa keskustellaan tulevaisuuden kestävästä ja hyvinvoivasta Kuhmosta.

Miten ilmaston muutokset sekä luonnonvarojen liiallinen käyttö näkyvät Kuhmossa ja miten pieni paikkakunta voi vaikuttaa maailman myllerrykseen? Millainen on Kuhmon matka muuttotappiokunnasta kestävyyden keitaaksi? Onko edessä kestävyysmurros? Näihin kysymyksiin etsitään vastauksia ensi viikon lauantaina Kuhmon kirjastossa järjestettävässä ja kaikille avoimessa Tarinoita kestävyysmurroksesta -työpajassa.

Kestävyysmurroksella tarkoitetaan yhteiskunnan rajua mutta suunnitelmallista muutosta rajallisen planeettamme kantokyvyn mukaiseksi. Murrokset voivat liittyä muun muassa liikkumiseen, ruokaan, energiaan, talouteen ja hyvinvointiin. Työpajassa keskustellaan siitä, mitä ajatuksia ja tunteita nämä suuret muutokset herättävät ja siitä, mitä Kuhmossa asioille voi tehdä.

Keskustelupaneelissa on mukana Erkki Mervaala ja Juuli Närhi Suomen ympäristökeskuksesta, Kuhmon kaupunginjohtaja Tytti Määttä sekä Suomen Kestävyyspaneelin varapuheenjohtaja Katriina Siivonen .

– Työpajassa pohditaan yhdessä, miten voimme saada kestävyysmurroksen ajatusta tutuksi ihmisille sekä sitä, miten ihmiset saadaan miettimään oman arjen vaikutuksia kestävän kehityksen toteuttamiseen, kulttuuriseen kestävyyteen erikoistunut Turun yliopiston tutkija ja dosentti Siivonen kertoo.

Siivonen sanoo, että oleellista on nähdä asioiden mutkikkuus, esimerkiksi syömisessä.

– Siinäkin on jo todella paljon kestävyysasioita mukana. Ruuan tuottamisen ekologiset asiat, sekä niiden vaikutus luontoon. Sitten ovat sosiaaliset asiat, eli millaiset mahdollisuudet ihmisillä on vaikuttaa siihen, mitä he syövät. Taloudelliset asiat vaikuttavat myös ruuan tuottamiseen. Sitten ovat kulttuuriset asiat, eli millaista ruokaa arvostamme ja osaamme valmistaa. Nämä kaikki vaikuttavat yhdessä siihen mitä loppujen lopuksi syömme, Siivonen selittää.

Vastaavanlaisia monisyisiä asioita on esimerkiksi se, miten lämmitämme koteja ja miten liikumme työmatkoja. Valitettava fakta on, että myös suomalaiset kuluttavat liikaa luonnonvaroja, läheisestä ja tärkeästä luontosuhteesta huolimatta.

Ilmastoasioista puhuttaessa tuntuu valloillaan olevan ajatus, ettei pieni Suomi voi tehdä mitään, eikä suomalaisten teoilla ole mitään merkitystä Kiinan ja Yhdysvaltojen vuoksi. Johtuuko ajatus siitä, ettei ihminen halua muuttaa tapojaan vai siitä, että ihmiset oikeasti luulevat, ettei heidän teoillaan ole merkitystä? Siivosen mielestä kyse on tietämättömyydestä.

– On varmasti vaikea hahmottaa sitä, millä tavalla yksittäinen ihminen, perhe tai firma pystyy vaikuttamaan. Mutta kukaan ihminen ei ole irrallaan maapallon tilasta ja kaikki nämä asiat liittäytyvät toisiinsa, siksi jokaisen teoilla on merkitystä. Kun paljon ihmisiä lähtee kulttuurisesti muuttamaan tekemisiään, syntyy vaikutusta myös muiden tekemisiin. Syntyy uudenlaisia tapoja tehdä ja yhden ihmisen toimintatapa tukee toisen ihmisen toimintaa ja niin edelleen, Siivonen sanoo.

Syytä on myös siinä, ettei tiedetä mitkä keinot olisivat parhaita tai tehokkaita.

– Tässä tarvitaan kulttuurista joustokykyä ja muutosvalmiutta. Sekä sen ymmärtämistä, että oma vaikutus on itseään laajempi asia.

Kestävä kehitys ei ole pelkkää ilmastokriisiä vastaan taistelua, vaan paljon kokonaisvaltaisempaa.

– Kestävään kehitykseen liittyy nimenomaan se ajatus, että ihmisellä pitää olla riittävät mahdollisuudet toimia ja vaikuttaa. Kuinka paljon ihmisillä on tietoa saatavilla, miten koetaan oma asema yhteiskunnassa ja niin edelleen. Tässä tarvitaan myös yhteiskunnan tukea. Miten infrastruktuuri tukee kestävämpiä ratkaisuja ja miten poliittiset ratkaisut tukevat luonnonresurssien järkevää käyttämistä, Siivonen sanoo.

Hyvinvointi ja mahdollisuudet ovat yhteiskunnan turvattavia asioita, mutta myös sitä, mikä auttaa ihmisiä toimimaan itse.

– Jokaisen mukana olo on kestävän kehityksen saavuttamisessa tärkeä asia. Ilman ihmisiä se ei tapahdu, mutta se ei voi myöskään tapahtua ilman yhteiskunnan tukea, Siivonen lisää.

Kuhmon kirjastossa on esillä Kestävyyspaneelin Tarinoita kestävyysmurroksesta -niminen näyttely 25.10.–14.11.2021, joka koostuu kuhmolaisten lähettämistä valokuvista, Metropolia ammattikorkeakoulun infograafeista sekä Häiriköt-päämajan vastamainoksista. Työpajaan sisältyy näyttelyn teoksiin tutustuminen.

Tarinoita kestävyysmurroksesta -työpaja Kuhmon kirjastossa lauantaina 30.10. klo 10–12.

Työpajaan tulee ilmoittautua osoitteessa www.kemutarinat.fi/kuhmo.