Ajankohtaista

Vuosi sitten Vartiuksessa koettiin historiallinen tilanne, mitä mietteitä se herättää nyt?

Suomi sulki itärajansa 15. joulukuuta 2023, eikä sen avautumisen ajankohta ole tiedossa. Sitä edelsi välineellistetty maahantulo, kun Vartiukseen saapui noin 200 turvapaikanhakijaa. Vartiuksen kyläyhdistyksen puheenjohtaja Terttu Kyllönen ja Vartiuksen rajavartioaseman päällikkö, kapteeni Jouko Kinnunen muistelevat vuoden takaista tapahtumien kulkua.

Vartiuksen kylätalolle vie kapea tie keskellä metsää. Vartiustie on liukas, sillä syksy on jo pitkällä, vaikka lunta ei vielä ole kuin esimerkiksi: niin että kyllä se talvi tulee, kun malttaa vaan odottaa.

Olen hiukan myöhässä tapaamisesta, kun vihdoin käännän ohjauspyörää vasemmalle pihatienristeyksessä, jonka varteen on merkitty osoite 1485.

Kyläyhdistyksen puheenjohtaja Terttu Kyllönen ottaa minut vastaan iloiseen tapaansa rupatellen. Hän esittelee Vartiuksen vanhaa koulua, jonka yhdistys osti itselleen eurolla vuonna 1994.

Pienet oppilaat eivät ole enää pitkään aikaan temmeltäneet koulun pihamaalla, sillä rakennus palvelee nykyään uudessa tehtävässä. Porstuan yläpuolella oleva kyltti ilmoittaa, että olemme saapuneet Vartiuksen kylätalolle.

Änättijärvi koulun takana on kuin uneen vaipunut.

Melko tarkalleen vuosi sitten rauhallinen elämän meno Vartiuksessa koki särön.

Suomi oli aikaisemmin liittynyt sotilasliitto Natoon ja nyt uutisissa nähtiin polkupyöriä taluttavia ulkomaalaisen näköisiä ihmisiä: turvapaikanhakijoita oli alkanut tulla Vartiuksen raja-aseman kansainvälisen rajanylityspaikan kautta Suomeen.

Terttu Kyllönen muistelee olleensa kotosalla, kun uutiset saavuttivat hänet. Parisen sataa turvapaikanhakijaa tuli muutaman päivän aikana Vartiukseen raja yli. Heillä oli kulkuvälineenä polkupyörät, koska kävellen rajasta ei saa tulla yli. Jotkut saapuivat jopa potkulaudoilla.

– Tietysti se mielenkiinto heräsi, kun mietti, mitä kaikkea tästä seuraa. Mitään pelkoa ei ollut, sillä luotin siihen, että viranomaiset kyllä hoitavat asiat.

Kyllönen myös ajatteli, että rajan yli tulevat ihmiset hakivat turvapaikkaa, eivätkä tulleet vihamielisessä tarkoituksessa.

– Ei minulla ollut mitään pelkoa itseni tai kyläläisten puolesta.

Ennen kuulumaton tilanne herätti kiinnostusta ja se olikin taattu puheenaihe kaikissa yhteisissä kokoontumisissa. Yleensä ihmiset suhtautuivat pakolaisten tuloon rauhallisesti ja he luottivat viranomaisten kykyyn ratkaista tilanne.

Kauempana asuvat ystävät olivat Terttu Kyllösen mukaan olleet kyläläisiä enemmän huolestuneita siitä, miten noin lähellä Venäjän rajaa uskaltaa asua.

Kun maailman tilannetta ajattelee, tuntuu se pelottavalta, Kyllönen pohtii, vaikka omassa arjessa sitä ei paljoa mietikään.

– Tietysti sitä toivoo hartaasti, että sota (Ukrainassa) ja vihamielisyyden ilmaiseminen loppuisi.

Venäjän valtion osuus turvapaikanhakijoiden saapumisessa Suomen rajalle tuntui kurjalta.

– Ei kai suomalaiset ole hälle mitään pahaa tehneet. Eihän se mukavaa ole, että (toinen) haluaa hankaloittaa meidän elämää.

Rajavartioston olemassaolo ”omalla kylällä” on lisännyt turvallisuuden tunnetta. Rajaviranomaiset ovat myös kertoneet eri tilaisuuksissa rajan turvallisuustilanteesta. Se on osaltaan kasvattanut luottamusta.

Rajan yli pyrkineet oletetut turvapaikanhakijat eivät yllättäneet Kainuun rajavartioston henkilöstöä, mutta kun noin vuosi tapahtumista on kulunut, Vartiuksen rajavartioaseman päällikkö Jouko Kinnunen muistelee, että viime syksy oli hyvin poikkeuksellinen ajanjakso koko aseman historiassa.

– Me olimme varautuneita ja harjoitelleet toimimaan, ja se vaikutti siihen, että tilanne pysyi meidän hallinnassamme, Kinnunen kertoo.

Välineellistetty maahantulo työllisti Rajavartiolaitosta viime syksynä koko itärajan mitalla. Venäjän puolelta tuli rajan yli Suomeen yhteensä 1 300 turvapaikanhakijaa, joista 200 tuli Vartiuksen kautta.

Ilmiön takia Suomi sulki itärajan rajanylityspaikat väliaikaisesti marraskuussa. Kun rajat avattiin hetkellisesti uudestaan, ilmiö jatkui välittömästi, joten Suomi sulki uudelleen koko itärajan 15. joulukuuta.

Jouko Kinnunen kertoo, että koska rajaliikenne on seis, myöskään rajatarkastustehtäviä ei ole. Tästä syystä rajavartioaseman henkilöstö on panostanut maarajan konkreettisen valvontaan sekä partiointityönä että teknisiä apuvälineitä käyttäen.

Kinnunen kertoo myös, että rajan henkilöstö on käyttänyt paljon aikaa kouluttautumiseen, harjoittelemiseen ja tulevan vuoden suunnitteluun.

Suomen ja Venäjän välisen raja-aidan rakentaminen on Vartiuksessa tällä hetkellä täydessä käynnissä ja urakka on toteutunut aikataulun mukaan. Kinnunen kertoo, että aita on alustavan suunnitelman mukaisesti valmis ensi keväänä.

– Aidassa on käytössä myös valvontatekniikkaa, hän lisää.

Rajavartiolaitoksella on käsillä isoja investointeja. Itärajan aidan rakentaminen on yksi, mutta myös rajavartiolaitoksen lentokonekaluston uusiminen sekä muun teknisen välineistön uusiminen vievät rahaa.

Jouko Kinnusen mielestä viime heinäkuussa voimaan tullut asevelvollisuuslain muutos oli hyvä ja tarpeellinen.

Lakimuutoksen myötä kertausharjoituksia voidaan jatkossa järjestää myös rajaturvallisuuden ylläpitämiseksi, jos se on välttämätöntä nopeasti syntyvän rajaturvallisuushäiriön torjumiseksi.

Tämä kertausharjoitusmenettely koskee vain Rajavartiolaitoksen reserviläisiä.