Ihmiset 

Viikon lukusuositus: ”En minä nyt ihan tällaiseksi tätä loppuelämää suunnitellut” – massiivinen aivovaltimon katkeaminen muutti elämän sormen napsautuksella

Marko Ruotsalainen istuu kahvilassa vastapäätä, eikä mistään voi päätellä, että hänellä on ollut massiivinen ICT eli aivovaltimon katkeaminen vuosi ja vajaat viisi päivää sitten. Kuusamon seutu -lehden juttu tarjotaan Kuhmolaisen digitilaajille lisälukemiseksi.

Marko Ruotsalainen istahti Rukalla ravintolapöytään iltapäivällä syyskuussa 2022, kun elämä muuttui sormen napsautuksella, niin kuin hän itse sitä hetkeä kuvailee.

– Oltiin käyty pyöräilemässä tutun kuopiolaisen porukan kanssa ja päätettiin, että mennään sen jälkeen laulamaan karaokea ravintolaan. Olin ehtinyt ottaa yhden oluen, kun tunsin takaraivossa sellasen kylmän viillon, kertoo Marko Ruotsalainen.

Hän siirtyi takahuoneeseen, koska ei pysynyt enää kunnolla pystyssä. Kaverit tulivat huolestuneina kysymään vointia.

– Pystyin kuulemma sanomaan sen, että lähden tuohon kämpille, käyn vähän lepäämässä ja tulen kohta takaisin. Yksi porukasta aikoi soittaa jo ambulanssin, mutta siitä luovuttiin ja lähdin asunnolle. Sen jälkeen, kun laitoin ravintolan oven perässäni kiinni, en muista enää mitään.

Kaverit olivat käyneet kolkuttelemassa hänen ovelleen, mutta kukaan ei tullut avaamaan.

Neljän tunnin jälkeen päätettiin mennä sisälle ovikoodilla, jonka tutut tiesivät. Marko löytyi lattialta tajuttomana.

Kylpyhuoneen vessan pönttö oli rikki eli päässä ollut paha haava johtui kaatumisesta. Haava vuoti ”pulppuamalla”, kuten hätäkeskukseen soittanut tilannetta kuvaili.

Tässä vaiheessa ajateltiin, että vain pään haava vaatii hoitoa. Hän itse miettii, että jos olisi ollut epäily aivoinfarktista, olisi paikalle lähetetty helikopteri.

Kaikki Kuusamon ambulanssit olivat tehtävissä ja Rovaniemen ambulanssi, joka lähti Posion suunnalta, oli Rukalla puolentoista tunnin päässä soitosta.

– Viisi ja puoli tuntia infarktista, kun sain ensimmäisen kerran hoitoa, hän kertoo. Muistikuvia siitä on todella vähän.

– Sen muistan, kun minua ravisteltiin ja puhallutettiin. Senkin muistan, kun ensihoitaja sanoi toiselle, että tämä puhalsi nollat, nyt meillä on kiire.

Olin jo astumassa siitä portista sisälle, kun tuli sellanen valkea käsi ja veti minut pois. Heräsin Oulun yliopistollisessa sairaalassa.

Ambulanssissa hän tuli sen verran tajuihinsa, että kuuli toisen hoitajan äänen. Tämä totesi, että vaikka helikopteri on nyt tässä yläpuolella, ei ole aikaa pysähtyä.

– Siinä vaiheessa irtosin ruumiistani. Sieltä sivusta katsoin ja näin itseni, ambulanssin ja helikopterin ja sitten näin ne portaat, mitä pitkin lähdin kävelemään ylöspäin. Todella hieno olo, olotila oli ihan mahtava. Siellä oli valkoiset pylväät molemmin puolin ja valoja. Olin jo astumassa siitä portista sisälle, kun tuli sellanen valkea käsi ja veti minut pois. Heräsin Oulun yliopistollisessa sairaalassa. Ambulanssimies taputti minua olkapäälle ja sanoi, että kyllä sinä tulet vielä kuntoon.

Marko Ruotsalainen oli kolme ja puoli viikkoa Oysin teholla hoidettavana. Hänellä kävi vieraita, mutta heidän käynneistään ei ole jäänyt mitään mieleen.

– Käveleminen, syöminen ja istuminen piti opetella uudestaan. Puhe tuli onneksi takaisin parin päivän sisällä. Aivot ovat pikkuhiljaa kuntoutuneet. Tuntuu vähän siltä, että ne toimivat välillä liiankin hyvin, Ruotsalainen toteaa nauraen.

Tasapaino on ajoittain hukassa ja sitä pitää kävellessä hakea. Kova tuuli saattaa kaataa. Makuaisti on pikkuhiljaa tulossa takaisin. Lääkäri oli kertonut, että toipumista jatkuu noin vuosi. Mitä sen jälkeen jää puutteita, niin ne yleensä jäävät.

Oulusta hänet siirrettiin Kuopioon Live Neuroniin, joka on erikoistunut neurologiseen kuntoutukseen. Siellä aloitettiin istumisen, konttaamisen, syömisen ja kävelyn harjoittelut. Huippukunto ja hurja elämäntahto auttoivat toipumisessa.

– Kävelin siellä rollaattorilla pitkin käytäviä yhden viikonlopun, kunnes sanoin maanantaina hoitajalle, että laita minut tällä viikolla kävelemään. Haluan lähteä Rukalle. Alussa en pystynyt televisiotakaan katsomaan, enkä tekstiä ehtinyt lukemaan. Väsytti niin, että saatoin nukahtaa kesken kaiken.

Lääkäreiden mukaan vanhat rutiinit auttavat toipumisessa. Lupa autolla ajamiseen tuli nyt kesällä ja se sujuu ongelmitta. Syyksi tähän Marko Ruotsalainen uskoo juuri nämä vanhat rutiinit, eli aikaisemmin hän ajoi autolla todella paljon.

Kotona Rukalla oli aikaisemmin 300 metrin sisällä kaikki, mihin asti hän jaksoi liikkua. Autolla ajaminen on todella iso asia.

Tällä hetkellä kaikkein vaikeimpia ovat aamut. Hänellä menee kolme tuntia ennen kuin hän on täysin hereillä.

– Silmiä en saa kunnolla auki. Televisiota voi vaan kuunnella ja välillä saatan nukahtaa. Olo on todella huono ja oksettava. Kaikki liikkeet ovat vaikeita. Tätä kestää kuudesta yhdeksään. Yhdeksältä olo muuttuu ihan toiseksi ja lähden ulos kävelemään.

Olisi todella helppo jäädä aamulla sängynpohjalle surkuttelemaan, että miksi mulle on näin käynyt, mutta minkä tälle mahtaa. Tämä olen minä nyt.

Lääkärit pitävät Marko Ruotsalaisen toipumista ihmeenä. Samaan hän törmää kaikissa terveydenhuollon kontakteissa. Hänen ei pitäisi olla enää elossa, koska meni niin pitkä aika ensimmäisiin hoitotoimenpiteisiin.

Toinen todennäköinen vaihtoehto lääkäreiden mukaan olisi ollut elinikäinen paikka hoitolaitoksessa.

– Masennukselle en ole antanut tilaa. En ole antanut sen tulla. Olisi todella helppo jäädä aamulla sängynpohjalle surkuttelemaan, että miksi mulle on näin käynyt, mutta minkä tälle mahtaa. Tämä olen minä nyt, hän toteaa.

En voi sanoa, että uskoon olisin tullut, mutta olen rajalla käynyt ja tiedän, että meidän elämää johdetaan jostakin.

Marko Ruotsalainen on toiminut 17 vuotta saneerausalan yrittäjänä Kuopiossa. Parhaimmillaan hänellä oli yli 80 työntekijää. Hän oli neljä vuotta Pintaurakoitsijat ry:n liiton hallituksessa Etelärannassa.

Kymmenen vuotta sitten hän osti asunnon Rukalta, eikä ole Kuopiossa käynyt sairastumisensa jälkeen muulloin kuin kuntoutuksessa.

– Kyllä se yritys on siellä Kuopiossa edelleen, työnjohtaja hoitaa asioita. En ole yhdelläkään solulla ollut mukana sen toiminnassa. En käytä aivojani enää sellaisen miettimiseen.

Sanotaan, että elämän arvot menevät uusiksi, kun jotakin tällaista tapahtuu. Marko Ruotsalainen toteaa, ettei materiaalilla ja rahalla ole enää väliä.

Jotakin positiivistakin tapahtui. Kiire ja stressi hävisivät, eikä mikään enää hermostuta, vaikka ei hän omien sanojensa mukaan ollut kovin hermostuvaa tyyppiä aikaisemminkaan.

Kyllä ne kaikki hoitajat, lääkärit, siivoojat ja kaikki muutkin olivat niin ihmeellisiä. Ne on koko ajan niin kovilla. Erityisesti yöaikaan huomaa henkilökuntapulan. Heidän palkkansa pitäs olla moninkertainen.

Pitkien sairaalajaksojen aikana muodostui käsitys suomalaisesta sairaanhoidosta.

– Kyllä ne kaikki hoitajat, lääkärit, siivoojat ja kaikki muutkin olivat niin ihmeellisiä. Ne on koko ajan niin kovilla. Erityisesti yöaikaan huomaa henkilökuntapulan. Heidän palkkansa pitäs olla moninkertainen. Kyllä meidän yhteiskunta on mätä, kun tätä asiaa ei saada kuntoon, hän toteaa huomioistaan.

Häntä on pyydetty puhumaan esimerkiksi muille yrittäjille näistä kokemuksistaan, ja omasta mielestään hän alkaa olla siihen valmiskin.

– Me yrittäjät luullaan, tai minä en enää luule, että me ollaan teräsmiehiä ja meille ei voi sattua mitään, mutta entäs sitten, kun sattuu. Ne muutamat asiat on silloin tärkeitä, esimerkiksi YEL, joka on se yrittäjän henkivakuutus. Melko harva yritys on sellanen, että siitä jää jotakin, jos se loppuu. Jos on maksanut YELiä sen pienimmän mukaan, niin se eläke on melko pieni, hän muistuttaa.

– Mullakin oli syyskuussa ihan erilaiset suunnitelmat tälle loppuelämälle, kun siihen ravintolan pöytään istuin, mutta mitä vain voi tapahtua, hän toteaa.

– En voi sanoa, että uskoon olisin tullut, mutta olen rajalla käynyt ja tiedän, että meidän elämää johdetaan jostakin. Tälläkin oli joku tarkoituksensa, Marko Ruotsalainen uskoo.

Massiivinen ICH eli aivovaltimon katkeaminen ei yleensä jätä paljoa jäljelle. Elämään selviää tähän sairastuneista 60 prosenttia. Heistäkin vajaa puolet päätyy hoitolaitoksiin. Hoidon aloittamisen takarajana pidetään 4,5 tuntia.

Kuusamon seutu -lehden juttu tarjotaan Kuhmolaisen digitilaajille lisälukemiseksi.