Tämä home on tavallinen näky hillopurkissa, mutta talon rakenteisiin päästessään erittäin vaarallinen

Bakteereita ja homeita esiintyy kaikkialla elinympäristössämme, mutta jotkut homeet ovat vaarallisempia kuin toiset. Pensselihomeena tunnettu penicillium esiintyy esimerkiksi homehtuneessa leivässä tai hillossa. Se on yksi ensimmäisistä mikrobisuvuista, joka alkaa kasvamaan kosteusvaurioituneessa rakenteessa ja sen itiöt leviävät helposti. Runsaan penicilliumin kasvu talossa saattaa olla tuoreen kosteusvaurion ensioire ja johtaa haitallisempien homeiden kasvuun.

Jos löydät kaapistasi homehtuneen leipäpaketin tai jääkaapin perukoilta jo rutkasti parasta ennen -päiväyksen ohittaneen mansikkahillon, ei sinun tarvitse huolestua. Riittää, että hävität homehtuneet elintarvikkeet. Mikäli kärsit asunnossasi astmasta, allergiasta, hermosto-oireista, vapinasta tai pahoinvoinnista, voi asua homehtumisvaarassa olevassa talossa.

Kosteusvaurioituneista rakennuksista otetuista materiaalinäytteistä penicilliumin pitoisuudet ovat usein korkeita ja aiheuttavat juuri edellä mainittuja homeille tyypillisiä altistusoireita. Ongelman jatkuessa penicilliumin tavallisesti syrjäyttävät myöhemmän vaiheen homesuvut, kuten Aspergillus ja sädesienet, jotka voivat aiheuttaa astetta vakavampia terveyshaittoja. Jos olet herkistynyt penicilliumille kosteusvaurioasunnossa, voit sen jälkeen pahimmillaan saada lääkkeenä syödystä penisilliinistä anafylaktisen reaktion.

Penicillium on penisilliinin ja muiden antibioottien alkulähde, mutta Penicillium-suvun homeella on haitallisia terveysvaikutuksia. Allergisoivana ja toksiineja tuottavana homeena penicillium, kuten muutkin homesienet ja mikrobit, voivat aiheuttaa infektion elimistössä. Yli puolet kiinteistöjuridiikkaan erikoistuneelle Kiinteistölakimies Groupille saapuvista toimeksiannoista koskee homeen aiheuttamia ongelmia.

Miten homeille altistumista voidaan tutkia?

Penicilliumia, kuten muitakin homesieniä, tutkitaan ensisijaisesti talon rakenteista otettavilla näytteillä, jotka analysoidaan homeiden ja mikrobien varalta laboratoriossa. Rakennusterveys- ja sisäilmatutkijan ottamat näytteet takaavat luotettavimman tutkimustuloksen.

“Kosteusvaurio voidaan todeta esimerkiksi aistinvaraisesti näkyvästä homekasvustosta, pintakosteusmittarilla tai rakennekosteusmittauksella. Mikäli toimenpideraja ylittyy, eli mittaukset osoittavat kosteuden ylittävän tietyt raja-arvot, täytyy tilanteeseen puuttua välittömästi.” Toteaa Kiinteistölakimies Groupin johtaja Henri Alinen.

Penicillium kuuluu primäärivaiheen mikrobisukuihin, eli se alkaa ensimmäisten mikrobisukujen joukossa kasvamaan kosteusvaurioituneessa rakenteessa. Penicilliumin itiöt leviävät helposti ilmassa ja laji on nopeakasvuinen. Penicilliumin kasvun voi havaita myös silmin ja se peittää alleen hitaammin kasvavia lajeja.

Seuraavan sukupolven homeet, kuten Aspergillus, ovat merkittäviä hengitysteiden sairauksien esimerkiksi astman riskitekijä. Monet Aspergillus-lajit tuottavat toksiineja, jotka ovat elimistölle vaarallisia.

Tyypillisessä hometalossa rakenteet vuotavat alapohjasta, josta pääsee mikrobipitoista ilmaa asuintiloihin. Alapohjaan on voitu rakennusvaiheessa jättää puuta tai muuta orgaanista jätettä, joka homehtuu kosteuden vaikutuksesta. Terveyshaitan tutkiminen on laissa määrätty kunnalliselle terveystarkastajalle, mutta käytännössä kiinteistön ostaja tilaa rakennusterveys- tai muun asiantuntijan tutkimaan kaupan kohteen. Virheestä reklamointi kannattaa jättää kiinteistöjuridiikkaan erikoistuneelle Kiinteistölakimiehelle.

Hometalon tai sisäilmaongelman tunnistaminen ei ole aina helppoa, joten sitä varten ostajan kannattaa tutustua hometalon tunnusmerkkeihin.