Paikallisuutiset

Siirrettävistä elimistä on jatkuva pula

Euroopan elinsiirtopäivä tänään 8.10.

Elinsiirtoviikko 3.–8.10. huipentuu Euroopan elinsiirtopäivään lauantaina 8.10. Elinsiirron tarvitsevia on jatkuvasti enemmän kuin elinluovuttajia. Siirrettävistä elimistä on jatkuva pula. Elinsiirtoa odottavia menehtyy, koska uutta elintä ei löydetä ajoissa.

Euroopassa tehtiin viime vuonna 36 000 elinsiirtoa. Vuoden aikana 41 000 elinsiirtoa odottavaa lisättiin odotuslistalle – siis lähes viisi joka tunti. 7000 ihmistä, keskimäärin 20 joka päivä, menehtyi, koska uutta elintä ei löydetty ajoissa.

Suomessa tehtiin 420 elinsiirtoa vuonna 2021. Eniten näistä on munuaisensiirtoja, 268. Tämä vuonna syyskuun loppuun mennessä elinsiirtoja on tehty 274. Uutta elintä odotti yli 550 ihmistä.

Vuoden 2010 kudoslakiin tehty muutos tunnetaan Suomessa hyvin. Jokainen on elinluovuttaja, jos ei ole sitä eläessään kieltänyt. Harvempi tietää, että elinluovutustahdon ilmaisu olisi silti tärkeää.

– Elinluovutustahdon ilmaisu on helppo tapa toimia vastuullisesti. Tieto on ennen kaikkea tärkeä läheisille, joilta mahdollisen luovuttajan tahtoa tiedustellaan, silloin kun hän ei enää itse voi sitä kertoa, sanoo Munuais- ja maksaliiton viestintäpäällikkö Petri Inomaa .

Lain mukaan jokainen on elinluovuttaja, jos ei ole sitä eläessään kieltänyt. Mahdollisen luovuttajan tahto on kuitenkin aina pyrittävä selvittämään, ja elinluovutuksen mahdollisuudesta ja sen merkityksestä on keskusteltava läheisten kanssa. Lompakosta löytyvä elinluovutuskortti, tai merkintä Omakannassa, kertoo tahdon selkeästi läheisillekin. Elinluovutustahdon ilmaiseminen varmistaa siis oman tahdon toteutumisen ja selkeyttää elinluovutusprosessia.

Suomalaiset suhtautuvat myönteisesti elinluovutukseen. Kaikkiaan 83 prosenttia on valmis luovuttamaan elimensä toisen ihmisen sairauden hoitoon. Kuitenkin vain 31 prosenttia tietää läheisensä elinluovutustahdon. 60 prosenttia suomalaisista täysikäisistä ei ole ilmaissut elinluovutustahtoaan millään tavalla. Tieto perustuu Munuais- ja maksaliiton teettämään kyselyyn, Kantar TNS Gallup 2021.

– Jokainen saa ilmaista elinluovutustahdon, itse ei tarvitse arvioida elintensä kuntoa. Vain pieni osa soveltuu elinluovuttajiksi, mutta päätöksen tekevät aina elinsiirtokirurgit, Inomaa kertoo.

Suomessa tehdään munuaisen-, maksan-, sydämen-, keuhkon-, haiman- ja ohutsuolensiirtoja. Elinsiirrot onnistuvat maassamme hyvin. Vuoden kuluttua siirteistä toimii yli 90 prosenttia. Suomessa on elinsiirron saaneita, joiden elinsiirre on toiminut jo yli viisikymmentä vuotta. Kaikki elinsiirrot tehdään HUS:n sairaaloissa.

Sairaudet ovat suurin kuolemaan ja elinluovutukseen johtava syy. Aivokuolleista elinluovuttajista 81 prosentilla taustalla on aivoverenvuoto tai muu vakava aivotapahtuma.

Euroopan elinsiirtopäivää on järjestetty Euroopan komission (European Directorate for the Quality of Medicines and HealthCare EDQM) aloitteesta jo vuodesta 1996. Tarkoituksena on tietoisuuden lisääminen elinluovutuksista ja elinsiirroista.