Omistaja-asiakkaidemme elämää ja liiketoimintaa turvaamassa jo 160 vuoden ajan
”Seuraan saapi jäseneksi yhdistyä kaikki Ristijärven kappeliin kuuluvat Talolliset, Torpparit, Mäkitupalaiset ja jokainen jolla on semmoista omaisuutta, jota hän seurassa tahtoo vakuutetuksi.”
Näillä sanoilla alkavat Ristijärven Kappelin Palovakuutus-seuran ensimmäiset säännöt, jotka on hyväksytty kappelikokouksessa 21.8.1864. Tätä päivää pidetään LähiTapiola Kainuu-Koillismaan syntymäpäivänä.
Nykyään toimintamme on hyvin erinäköistä kuin 160 vuotta sitten, mutta perustehtävämme ei ole muuttunut. Turvaamme edelleen omistaja-asiakkaidemme elämää ja liiketoimintaa.
LähiTapiola Kainuu-Koillismaa on aina ollut vahvasti paikallinen ja kasvollinen toimija. Meille on tärkeää ihmisten hyvinvointi ja toimialueemme elinvoimaisuus. Tulemme jatkossakin olemaan mukana Kainuun ja Koillismaan elinvoimaisuuden vahvistamisessa, tukemalla paikallisia yhteisöjä, urheilua ja kulttuuria.
Kehitämme koko ajan toimintaamme entistä paremmaksi, jotta voimme palvella omistaja-asiakkaitamme suurella sydämellä vielä seuraavia vuosisatoja eteenpäin.
Kaikki se hyvä, mitä me tuotamme, käytämme täysimääräisesti omistaja-asiakkaidemme ja toimialueemme hyväksi.
Olli Kokkonen, toimitusjohtaja, LähiTapiola Kainuu-Koillismaa
Ihmislähtöistä ja läheistä palvelua Sotkamossa
- Yksi parhaista saamistamme palautteista on ollut, että meidän toimistoon kun tulee, tuntuu kuin tulisi kotiin, LähiTapiola Kainuu-Koillismaan Sotkamon toimipisteen palveluneuvoja Tarja Korhonen ja vakuutusedustaja Virpi Hyvönen hymyilevät.
Niin he haluavatkin – asiakkailla pitää olla helppo lähestyä vakuutusyhtiötä, ja se tapahtuu juuri läheisten ja paikallisten asiantuntijoiden kautta. He vakuuttavat, ettei ole niin pientä asiaa, etteikö toimistoon voisi tulla piipahtamaan.
- Meidän tavoitteenamme on aina ylittää asiakkaan odotukset palvelussa. Kun hän saa enemmän kuin on osannut odottaa, silloin olemme onnistuneet, Korhonen sanoo.
Asiointi LähiTapiolan kanssa onnistuu digitaalisten kanavien kautta ympäri vuorokauden, mutta yrittäjänä työskentelevä Virpi Hyvönen palvelee puhelimitse myös iltaisin ja viikonloppuisin. Pienemmät asiat selvitellään usein puhelimessa tai verkossa, isommat kokonaisuudet kasvotusten.
- Tyypillisesti kotikäynneillä tehdään laajempi selvitys henkilön tai koko perheen vakuutusturvasta. Ihmisten elämäntilanteet muuttuvat usein jo parissa vuodessa niin paljon, että se on hyvä aikaväli käydä koko vakuutusturva läpi. Monesti asiakkaat ovat jo unohtaneet, mitä turvaa heillä on olemassa, Hyvönen sanoo.
Tarja Korhonen ja Virpi Hyvönen tarjoavat laajempaa vakuutusturvan läpikäyntiä aktiivisesti omille asiakkailleen, mutta myös asiakkaiden on mahdollista pyytää sitä, he muistuttavat.
- Meidän tehtävänämme on kuunnella asiakkaiden elämäntilanteet ja ehdottaa kuhunkin tarpeeseen sopivia palveluja. Usein on niin, ettei asiakas ole edes kuullut elämänturva-tuotteista, vaikka ne ovat erittäin tarpeellisia tuotteita jokaiseen elämänvaiheeseen.
Tarja Korhonen ja Virpi Hyvönen ovat nauravaisia ja ikinuoria asiakaspalvelijoita, vaikka ovatkin olleet työkavereita jo pian 20 vuoden ajan. Aluksi molemmat tulivat töihin Virpin äidin Marja-Liisa Hyvösen pitämään Tapiolan paikallispalvelutoimistoon. Työnkuvat ovat muuttuneet hieman, mutta työn tavoite on ollut aina sama:
- Haluamme etsiä vastaukset kaikkiin kysymyksiin ja saavuttaa asiakkaalle parhaat ratkaisut juuri hänen elämäntilanteeseensa. Teemme työtä täydellä sydämellä ja tykkäämme siitä tosi paljon – kiitos ihanille asiakkaillemme!
Palovahinko herätti huomaamaan arjen riskejä
Elokuussa 2020 kajaanilainen Tommi Väyrynen oli lähdössä ajamaan museorekisteröidyllä S-Mersulla hääkeikkaa, mutta päivästä tulikin jotakin aivan muuta: Tommin pistäytyessä kaupunkiasioilla oli kodin autotallissa syttynyt tulipalo, joka tuhosi tallin ja kaiken irtaimen, arvokas Mersu mukaan luettuna.
- Olihan se henkisesti kova isku koko perheelle, myös silloin 4-vuotiaalle tyttärellemme. Kaiken muun ohella ensi alkuun oli valtava stressi siitä, korvaako vakuutus mitään, Väyrynen muistelee.
LähiTapiola Kainuu-Koillismaan rakennusvahinkotarkastaja Antti Huotari oli nopeasti palopaikalla ja kertoi, että mikäli oletettu palon syttymissyy todetaan varsinaiseksi palonsyttymissyyksi, vakuutus korvaa vahingon, heillä olevasta kotivakuutuksesta.
- Tavoitteenani on, että olen vahinkopaikalla mahdollisimman pian tapahtuman jälkeen ja käytettävissä niin pitkään kuin asiakkaat tarvitsevat. Monella päällimmäisin kysymys on, miten tästä selvitään, kun kaikki on mennyt. On hyvin tavallista, että alkuvaiheen shokissa käsiteltyihin asioihin halutaan palata vielä uudestaan myöhemmin.
Huotari korostaa, että vakuutusyhtiön edustaja on vain yksi useista asiantuntijoista, jotka tutkivat vahinkotapauksia. Asiat selviävät yhteistyössä ja korvausprosessi pääsee alkuun. Väyrysten tapauksessa palon syttymissyyksi paljastui museoauton oikosulkuun mennyt akku.
Sammutustöiden jälkeen alkoi “älytön savotta”, kun kaikki tallin mukana ollut irtain piti luetteloida ennen raunioiden purkamista.
- Listaan tuli lopulta 700 riviä. Suosittelen kaikille listaamaan omaisuutta ja vaikka kuvaamaan varastoja välillä, että vastaavassa tilanteessa olisi helpompi tietää, mitä tuhoutui, Tommi Väyrynen vinkkaa.
Korvauspäätösten jälkeen perhe sai päättää, rakentaako se tilalle täysin samanlaisen vai oman lisärahoituksen turvin suuremman tallirakennuksen vai nostaako se korvauksen rahana. Väyryset päätyivät rakentamaan suuremman tallin, ja vuoden jälkeen valmistui katoksineen 126-neliöinen talli, jossa Tommi korjaa ja rakentaa erilaisia kulkuneuvoja.
Tommi Väyrynen kiittelee, että onnettomuuden hetkellä ja sen jälkeen LähiTapiola oli koko ajan tukemassa ja selvittelemässä asioita perheen apuna.
- Antti Huotari on ammattimies työssään ja meille jäi sellainen vaikutelma, että hän todellakin paneutui meidän asian hoitamiseen. Kokemus oli sellainen, että haluamme olla LähiTapiolan asiakkaina myös jatkossa.
Onnettomuuden jälkeen Väyrysen suhtautuvat entistäkin tarkemmin kodin mahdollisiin riskitekijöihin: ajoneuvojen akut ladataan palokunnan kehotuksesta peltikaapissa, sähkölaitteita ei jätetä latureihin yöksi ja kodinkoneita käytetään vain itse paikalla ollessa.
- Tuntuu ihmeelliseltä, että tulipalo sattui syttymään juuri silloin, kun piipahdin vain puoli tuntia pois kotoa. Vanha sanonta “vahinko ei tule kello kaulassa” pitää todellakin paikkansa.
Antti Huotari lisää jokaiselle hyödylliseen muistilistaan vielä säännöllisesti tarkastettavat palovaroittimet, sammutuspeitteen ja käsisammuttimen.
- Jo se, että paloa saa viivytettyä voi pelastaa isomalta vahingolta, Huotari sanoo.
50 000 euron lahjoitus mielenterveystyöhön
Kainuulaista mielenterveystyötä on vahvistettu ja kehitetty viimeisen vuoden aikana vastaamaan jatkuvasti kasvavaa mielenterveyspalvelujen tarvetta. Työssä merkittävänä tukena on ollut LähiTapiola Kainuu-Koillismaan vuosi sitten tekemä 50 000 euron lahjoitus MIELI Kainuun mielenterveys ry:lle.
Lahjoitusvarat ovat tulleet suureen tarpeeseen: kun vuonna 2023 kriisivastaanotolla kohdattiin 1085 käynnin aikana yhteensä 474 henkilöä, edellisenä vuotena vastaavat luvut olivat 916 käyntiä ja 365 henkilöä.
- Samalla kun mielenterveystyön kustannukset ovat nousseet, rahoitus on alueellisesti vähentynyt ja valtakunnallisestikin järjestöjen avustukset ovat suuressa kriisissä. Siksi olen erityisen iloinen siitä, että myös kaupalliset toimijat ovat heränneet kantamaan yhteiskuntavastuutaan, MIELI Kainuu mielenterveys ry:n toiminnanjohtaja Peppiina Hakkarainen kiittelee.
LähiTapiola Kainuu-Koillismaan toimitusjohtaja Olli Kokkonen sanoo, että lahjoituksen taustalla on yhtiön halu pitää ihmisistä huolta ja auttaa tarjoamaan matalan kynnyksen tukea mahdollisimman monelle sitä tarvitsevalle.
- Vastuullisuus on yksi toimintamme kulmakivistä ja siihen kuuluu ennaltaehkäisevien ja ennakoivien palvelujen tukeminen esimerkiksi elämän kriisitilanteissa, Kokkonen kertoo.
Lahjoitusvaroilla MIELI Kainuu ry on kehittänyt erityisesti vapaaehtoisten toteuttamaa kriisiauttamista, ja vuoden 2024 aikana toimintaan on saatu koulutettua 16 uutta vapaaehtoista aiempien 46 rinnalle. Käytännössä tämä näkyy lisäresurssien tarjoamisena avuntarpeessa oleville.
Tyypillisiä elämän kriisitilanteita, joihin yhdistys vapaaehtoisineen tarjoaa apua, ovat pari- ja perhehaasteet, arjessa jaksaminen ja paha olo eri syistä johtuen. Yhdistyksen mahdollistama ajoissa saatava apu ehkäisee tilanteiden pitkittymistä ja vaikeutumista.
- On ilo olla tukemassa yhdistyksen tekemää työtä kainuulaisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Mielenterveystyö tulee olemaan yksi painopistealue Kainuussa ja Koillismaalla myös jatkossa, Kokkonen lupaa.
Terveys on asia, jota halutaan turvata
LähiTapiola Kainuu-Koillismaan tavoitteena on olla lähellä asiakkaita myös silloin, kun elämässä sattuu ja tapahtuu.
- Me autamme hoitoon pääsemisessä nopeasti, olipa asiakkaamme tutussa kotiympäristössä tai lomamatkalla ulkomailla, LähiTapiola Kainuu-Koillismaan liiketoimintajohtaja Jari Komulainen kertoo.
Hän sanoo, että sähköistyneet terveyspalvelut ovat harpponeet viime vuosien aikana pitkillä loikilla eteenpäin, ja nyt lääkäri on aina yhtä lähellä kuin asiakkaan älypuhelin: puhelimella otetut laadukkaat kuvat ja videot mahdollistavat diagnoosien tekemisen, mikä on johtanut siihen, että yhä useampi asiakas asioi etänä.
- Pitkien välimatkojen maakunnissa on huomattavasti helpompaa, jos etänä voi todeta taudin ja kirjoittaa reseptin. Tätä palvelua asiakkaamme arvostavat hyvin paljon.
Kainuun ja Koillismaan alueella henkilöasiakasliiketoimintaa johtava Jari Komulainen korostaa, että suomalaisessa terveydenhoidossa kaiken perustana ja turvana ovat julkisen puolen tarjoamat terveyspalvelut. Sitä saa täydennettyä vapaaehtoisella terveysvakuuttamisella, minkä ansiosta palveluja saa juuri silloin, kun itselle sopii.
LähiTapiolan pääyhteistyökumppanin, Terveystalon, valtakunnallinen verkosto tarjoaa palveluja 300 toimipisteessä Hangosta Utsjoelle. Lapin ja Koillismaan liiketoimintajohtaja Kimmo Rusanen kertoo, että asiakas voi ottaa kotoaan videoyhteyden hoitavaan lääkäriin, saapua hoitavaan yksikköön etävastaanotolle tai perinteiseen lääkärikäyntiin.
- Tämä malli tuo varmistaa nopean hoitoonpääsyn ja palvelut olipa potilas missä tahansa, Kimmo Rusanen kertoo.
Jo nyt etävastaanottolääkäri voi tutkia etälaitteiden ja sairaanhoitajan avustuksella potilaan keuhkot, sydämen, korvat ja nielun. Rusanen ennakoi, että teknologian kehittyminen tuo yhä uusia hoitoa mahdollistavia päätelaitteita ja palveluja paitsi hoitaviin yksiköihin, myös koteihin.
- Uskon, että se on laajassakin kuvassa välttämätöntä, koska väestö ikääntyy ja koteihin pitää saada palveluja, Rusanen sanoo.
Jari Komulainen ja Kimmo Rusanen kertovat, että LähiTapiola ja Terveystalo ovat halunneet kehittää yhdessä erityisesti asioinnin helppoutta.
- Suoraveloitusmahdollisuutemme ansiosta asiakkaiden ei tarvitse huolehtia palvelujen maksamisesta, vaan korvaustapauksissa maksut veloitetaan suoraan yhtiöiden välillä.