Paikallisuutiset

Kainuun koronatilanne 26.8: Kajaanissa kymmenen uutta tartuntaa, Paltamossa yksi ja Puolangalla yksi

Jo karanteenissa olleilla tartunnoista puolet. Kajaanissa koronatartuntoja ja niihin liittyviä altistumisia on todettu neljässä koulussa. Perhealtistuksissa tartuntariski on huomattavasti suurempi kuin lasten kesken. Kainuussa kahteen kertaan rokotetut eivät ole joutuneet sairaalahoitoon koronainfektion vuoksi.

Torstaina Kainuussa todettiin 12 uutta koronatartuntaa, joista kuusi jo karanteenissa olleilla. Karanteeneja on määrätty yhteensä 40. Tartunnanjäljitys on vielä osittain kesken. Tartunnoista yksi on Paltamossa, yksi Puolangalta ja muut Kajaanissa.

Kajaanissa koronatartuntoja ja niihin liittyviä altistumisia on todettu neljässä koulussa. Keskuskoulun 9D-luokalla 17 oppilasta on karanteenissa ja etäopetuksessa. Lehtikankaan koulun 7D-luokalta 5 oppilasta sekä Lohtajan koulun 6B-luokalta seitsemän oppilasta on karanteenissa. Kajaanin Lyseon 7H-luokan osalta tartunnanjäljitys on kesken ja luokka on siirretty etäopetukseen. Muilta osin koulutyö jatkuu lähiopetuksena ja etäopetukseen siirtyvät vain karanteeniin määrätyt oppilaat.

Kokonaisten luokkien asettamista karanteeniin pyritään välttämään ja kohdentamaan rajoitustoimet vain selkeästi altistuneisiin oppilaisiin. Sosiaali- ja terveysministeriön suosituksen mukaan lapsiin ja nuoriin kohdistuvia rajoitustoimia tulee välttää ja pitää niitä viimesijaisena keinona. Toisaalta linjaus edellyttää myös nuorilta ohjeiden ja suositusten noudattamista.

– Lasten tartunnoista tiedetään, että kouluissa jatkotartuntojen osuus on pieni, mutta riski kasvaa mitä vanhempiin nuoriin tullaan. Perhealtistuksissa tartuntariski on huomattavasti suurempi kuin lasten kesken, selventää pandemiapäällikkö Olli-Pekka Koukkari .

Kainuun ilmaantuvuus on tällä hetkellä 234,7 / 100 000 / 14 vrk. Sairaalahoitoon on joutunut yksittäisiä koronapotilaita.

– Rokotuskattavuus yhä tärkeämpää rajoitusten poistamiseksi, tiedottaa Kainuun sote

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mallinnusten mukaan rokotuskattavuudella on ratkaiseva vaikutus rajoitusten poistamiseen. Sekä tartuntojen että sairaalahoidon riski rokottamattomilla on huomattavasti suurempi verrattuna rokotesuojan saaneisiin. Tämän vuoksi rajoituksista voidaan asteittain luopua väestön rokotussuojan laajetessa, koska kontaktien lisääntyminen ei ole enää entisenkaltainen riski.

Mallinnusten oletuksena on käytetty arvioita, joiden mukaan 1. annoksen jälkeen rokotteen suojateho deltamuunnoksen tartuntaa vastaan on noin 40–50 % ja vakavaa tautia vastaan noin 75–80 %. Toisen annoksen jälkeen suojatehon arvioidaan olevan noin 80 % tartuntaa vastaan ja noin 90–95 % vakavaa sairastumista vastaan. Kainuussa kahteen kertaan rokotetut eivät ole joutuneet sairaalahoitoon koronainfektion vuoksi.

Tartuttavuudesta rokotuksen saaneilla ei toistaiseksi ole täsmällistä tutkimustietoa. Kuitenkin tiedetään, että myös rokotuksen saaneet voivat levittää virusta, koska rokote antaa elimistölle kyvyn puolustautua, mutta se ei tuhoa virusta.

Lisätietoa epidemiamallinnuksista ja rokotteista saa THL:n verkkosivuilta thl.fi

Koronapandemian kuluessa ohjeistuksia ja käytäntöjä päivitetään tilanteen ja epidemiasta saatujen lisätietojen perusteella. Esimerkiksi kokoontumisrajoitusten sijaan ohjeet annetaan tällä hetkellä suosituksina, joita ihmisten odotetaan noudattavan, jotta yhteiskunnan toimintaa voidaan palauttaa kohti normaalia.

Kainuun soten verkkosivuille on koottu tietoa, toimintaohjeita ja suosituksia eri tilanteisiin.

Myös tartuntatautilain mukaiset toimet, kuten eristykseen ja karanteenin määrääminen, herättää usein kysymyksiä. Laissa toimille on asetettu vain enimmäispituudet, mutta esimerkiksi karanteeniaika voidaan päättää jäljitystietojen ja tartuntatautilääkärin arvion perusteella. Tartuntatautilain mukaisten päätösten noudattaminen ei ole vapaaehtoista.

– Kansalaiset ottavat yhteyttä monenlaisista asioista ja kertovat näkemyksiään pandemian hoidosta puolesta ja vastaan. Kiihtyneemmät palautteet koskevat viranomaisten osaamattomuutta tai ymmärtämättömyyttä, mutta usein keskusteluissa asiat tiedon myötä oikenevat, kertoo Olli-Pekka Koukkari.