Paikallisuutiset

Asiantuntijat: Koronaepidemia on ajanut monet vanhukset hyvin vaikeaan tilanteeseen

Omaishoitajien hyvinvointi ja jaksaminen kunnissa on tärkeä selvittää ja huolehtia lakisääteisten vapaiden järjestämisestä. Koronaepidemian vaikutukset yltävät kaikkiin sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Ikääntyneet ovat joutuneet koronaepidemiaan liittyvien rajoitustoimien vuoksi erityisen vaikeaan tilanteeseen. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos tiedotti koko maan tilanteesta, että vanhusten kotihoidon käyntejä on jouduttu rajoittamaan ja ikäihmisten omaishoitajien jaksaminen on ollut koetuksella riittämättömän tuen vuoksi.

Vierailukiellot ovat aiheuttaneet ikääntyneille psyykkistä kuormittumista ja kuntoutuminen on hidastunut. Ikääntyneiden vaikea tilanne käy ilmi laajassa asiantuntija-arviossa Covid19-epidemian vaikutuksista hyvinvointiin, palvelujärjestelmään ja kansantalouteen.

Viidennes kunnista arvioi toukokuussa, että kotihoidon käyntejä on jouduttu rajoittamaan koronaepidemian aikana. Myös kotihoidon toimintatapoja muutettiin: alueet lisäsivät etäkäyntejä ja rajasivat asiakkaan luona käyvien työntekijöiden määrää, jotta asiakkaiden altistumisriski pienenisi.

– Vaikka epidemia pitkittyisi, kotihoidon käynnit on toteutettava palvelutarvearviointien mukaisina, toteaa johtava asiantuntija Sari Kehusmaa THL:stä.

– Epidemian takia myös omaiset ja läheiset usein rajoittavat käyntejään riskiryhmään kuuluvien kotona, mikä lisää palvelutarvetta entisestään. Lisäksi kotihoidon pitäisi pystyä seuraamaan asiakkaidensa palvelutarpeiden muutoksia tavallistakin tarkemmin, kun omaiset eivät kykene seuraamaan läheisensä vointia tiiviisti.

Myös omaishoitajien jaksaminen on ollut koetuksella epidemian aikana. Esimerkiksi omaishoitajien lakisääteiset vapaat eivät toteudu kaikilla alueilla tyydyttävästi. Riittämätön tuki voi jatkuessaan aiheuttaa merkittävän uhan omaishoitajien terveydelle. Omaishoitajien hyvinvointi ja jaksaminen kunnissa on tärkeä selvittää ja huolehtia lakisääteisten vapaiden järjestämisestä.

Koronaepidemian vaikutukset yltävät kaikkiin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Sen ja epidemian ja rajoitustoimien vaikutukset koko palvelujärjestelmään ovat olleet mittavia. Esimerkiksi suun terveydenhuollossa kiireetöntä hoitoa ajettiin keväällä alas ja henkilöstöä siirrettiin koronatehtäviin. Käyntimäärät laskivat selvästi, ja palvelujärjestelmällä on ollut vaikeuksia vastata väestön tarpeisiin. Neuvolan sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelujen saatavuutta heikennettiin ja määräaikaisia terveystarkastuksia vähennettiin. Samaan aikaan lasten ja perheiden tuen tarpeet kasvoivat.

Suun terveydenhuollossa hoitovelkaa on syntynyt yhteensä 1,3 miljoonaa käyntiä, ja suurin osa siitä kohdentuu alueille, joilla epidemiatilanne on ollut pahin.

THL luetteli lisäksi useita muita poimintoja asiantuntija-arvion sisällöistä. Monet koronan epäsuotuisat vaikutukset olivat voimakkaimmillaan keväällä poikkeusolojen aikana, ja kesän myötä tilanne näytti monin osin rauhoittumisen merkkejä. Syksyllä epidemian toinen aalto on tuonut kuitenkin mukanaan epävarmuutta, mikä heijastuu palveluihin sekä väestön hyvinvointiin ja talouteen.

Suositukset ja rajoitukset vaikuttivat keväällä palvelujen tarjontaan ja lisäsivät sähköistä asiointia. Etävastaanotoista tuli uusi toimintatapa ja ne lisääntyivät merkittävästi. Koronaepidemia on vauhdittanut tietojärjestelmien kehittämistä. Tietoturvallisia sähköisiä palveluja tarvitaan vastaamaan palveluvelkaan epidemian pitkittyessä.

Suomalaisten mielialassa ei näytä tapahtuneen epidemian aikana merkittävää muutosta aikaisempiin vuosiin verrattuna. Psyykkistä oireilua on kuitenkin havaittu enemmän joissakin ryhmissä, esimerkiksi opiskelijoilla ja terveydenhuollon henkilöstöllä.

Koronaepidemialla ja siihen liittyvillä rajoitustoimilla on ollut merkittäviä vaikutuksia niiden ihmisten hyvinvointiin ja toimeentuloon, jotka ovat olleet jo ennen epidemiaa eri tavoin vaikeissa sosiaalisissa tilanteissa. Tällaisia ovat esimerkiksi toimeentulotuen tarpeessa olevat, mielenterveys- ja päihdekuntoutujat ja asunnottomat.

Epidemialla ja sen rajaamistoimilla näyttäisi olevan monenlaisia ja osittain vastakkaisiakin vaikutuksia elintapoihin. Osa väestöstä näyttää kohentaneen elintapojaan, joka näkyy esim. vapaa-ajan liikunnan ja kasvisten kulutuksen lisäämisenä. Vapaa-ajan liikuntaan vaikutus on ollut kaksijakoinen: toisilla se on lisääntynyt, toisilla vähentynyt.