Paikallisuutiset

Keskussairaalan esteettömyys testattiin – pienillä muutoksilla parempaan

Kainuun keskussairaala saa kiitosta esteettömyydestä. Ongelmia on kuitenkin erityisesti pääoven alueella ja niin sanottuja invapaikkoja tarvittaisiin lisää.

Yli 20 vuotta liikkumisen apuvälineenä pyörätuolia käyttänyt Jarmo Jokinen on tehnyt Kainuun uuteen sairaalaan esteettömyyskartoituksen.

Ennen vammautumista hän työskenteli rakennusalan suunnittelu- ja valvontatehtävissä ja nyt hän on kouluttautunut Invalidiliiton Esteettömyyskeskuksen esteettömyyskartoittajaksi.

20 vuoden aikana Jokinen on huomannut kehitystä tapahtuneen julkisten tilojen saavutettavuudessa. Uudisrakentamisessa onkin jo hyvin huomioitu esimerkiksi pyörätuolilla liikkuvat.

Jokisen vapaaehtoistyönä tekemässä esteettömyyskartoituksessa kiitellään Kainuun keskussairaalan (KAKS) ratkaisuja, mutta myös parannettavaa löytyi. Kehuja saivat myös pääaulan on tilavuus ja valoisuus.

Kartoituksessa Jokinen haastatteli ja kulki sairaalassa kokemusasiantuntijoiden, esimerkiksi sokean ja opaskoiran kanssa liikkuvan Sirpa Myöhäsen , kanssa ja haastatteli hoitohenkilökuntaa.

– Kukaan ei ole kaivannut vanhaan sairaalaan, Jokinen kertoo.

Kiireelliseksi parannuskohteeksi Jokinen nostaa sairaalan etuoven alueen.

Etuoven edustalla käy kova liikenne, Jokisen ja sairaalan ja soten henkilökunnan esitellessä paikkaa oven edustalta ajaa roska-autokin. Etuoven edessä ei suojatietä jalankulkijoiden runsaalle joukolle.

Lisäksi oven edustalta kulkee paljon saattoliikennettä eikä esimerkiksi takseille tahdo aina löytyä tilaa jättää potilaita.

Oven läheisyydessä on vain kolme esteetöntä paikkaa, kun niitä pitäisi olla pysäköintipaikkojen kokonaismäärään suhteutettuna 11. Jokinen lisäisi myös taksipaikkojen määrää.

KAKSin insinööri Veli-Pekka Mustonen sanoo soittavansa ja sopivansa jonkin muun ajan, kuin kello yhdeksän aamulla, etuoven roskisten tyhjentämiselle. Etuoven edestä on tarkoitus saada kaikki ylimääräinen liikenne pois. Maire Ahopelto , Kainuun kuntayhtymän johtaja, kertoo, että etuoven eteen on jo suunnitteilla suojatie-merkintä ja paikoitusalueiden

Sairaaloissa pysäköintiongelmat ovat yleisiä ja KAKSin tilannetta hankaloittaa Mustosen mukaan se, että sairaala sijaitsee mäen päällä: tila parkkipaikoille loppuu fyysisesti kesken.

Pääoven läheisyyteen on hänen mukaansa tulossa lisää parkkipaikkatilaa asiakkaille, kun henkilökunnan parkkipaikka saadaan siirrettyä toisaalle.

Näkörajoitteisia henkilöitä ajatellen olisi tärkeää lisätä puheohjausta ilmoittautumisautomaatteihin ja kasvattaa infotaulujen värikontrasteja ja tekstikokoa.

Näkörajoitteiselle kohokartta sairaalasta olisi tärkeä apuväline. Kartan avulla esimerkiksi Myöhänen pystyisi hahmottamaan tilan, monennessako kerroksessa labra.

Myöhänen ehdottaa, että kartan voisi saada infosta, ja sitä voisi sitten tutkia rauhassa aulan penkeillä.

Näkörajoitteisille näyttöjen ja opasteiden selkeys, koko ja oikeanlaiset värikontrastit auttavat saamaan selkoa opasteista. Kartoituksessa toivottiin enemmän myös puhe-ja ääniohjausta. Monen näkörajoitteisen käyttämä tekstiä lukeva mobiilisovellus ei pysty lukemaan ilmoittautumislaitteesta saatavan lapun isointa fonttia, joka kertoo jonotusnumeron.

Liikkumisen, kuulemisen ja näkemisen lisäksi ymmärtäminen on keskeinen osa tilan saavutettavuutta. Jokinen huomauttaa, että etuovesta tullessa sairaalan asiakas saapuu kakkoskerrokseen, mikä voi olla hämmentävää. Hisseissä kerrosten napit ovat kahdessa rivissä, parilliset kerrokset omassaan ja parittomat omassaan. Ensi katsomalla logiikkaa ei välttämättä tajua.

Pääaulan puuportaan alin askelma aiheuttaa kompastumisvaaraa, vaikka portaita pääsisikin kiipeämään.

Pääaulan puuportaiden viimeinen porras on muita kahdeksan senttiä pidempi. Jokisen kertoessa asiasta todistamme läheltä piti-tilannetta asiakkaan melkein kompastuessa rappusten rytmin muuttuessa.

Moneen kertaan keskustelun aikana todetaan, että on helpompaa rakentaa valmiiksi toimivaa kuin tehdä korjauksia.

Julkisille rakennuksille on laissa säädettyjä vaatimuksia esteettömyyden suhteen, jotka huomioidaan rakennusvaiheessa. Useasti toimimattomat yksityiskohdat löytyvät kuitenkin vasta käytön yhteydessä.