Kulttuuri

Mitä harmonikka soi sata vuotta sitten

Kainuussa ja jopa Kuhmossa oli jo 1910 ja 1920-luvulla täysmittaisia perinteisiä harmonikkoja käytössä. Ainakin niitä markkinoitiin jo tuolloin kovasti Kainuuseen.

Musiikkijuhla Sommelon seminaarissa perjantaina 2.7. tapahtuman teema on: Mitä harmonikka soi noin sata vuotta sitten. Siinä tutkija, historian dosentti Marko Tikka , 50, käy läpi suomalaista harmonikkaa ja suomalaista harmonikan soittoa sadan vuoden takaa, erityisesti 1910–1930-luvuilta, mistä kaikesta sen ajan ohjelmisto, musiikki on koostunut ja mistä kaikesta suomalainen harmonikansoittaja on sitä musiikkia omaksunut.

– Tuo on monessa mielessä mielenkiintoinen ajanjakso, koska sinä aikana tulee mekaaninen musiikki ja radiokin aloittaa 1920-luvun puolivälissä – ja tietysti soitinkin kehittyy. 1910-luvusta eteenpäin meillä on ollut soittajien käsissä jo sellaisia harmonikkoja aika laajasti, että niillä on voinut soittaa melkein mitä vaan. Suomessa oli jo tuolloin kromaattisia 120 bassonäppäimen, eli täysmittaisia perinteisiä harmonikkoja eli niissä oli kaikki äänet, mitä musiikin tekemiseen tarvitaan, availi Tikka tulevan seminaari aihetta.

Soittimet tulivat ensin ulkomailta ennen kuin yksittäisiä harmonikkoja alettiin rakentaa Suomessa ja myöhemmin tehtaissa. 1920-luvulla alkoi olla soittajalla kuin soittajalla moderneja soittimia.

Marko Tikka on vakuuttunut, että Kainuussa ja jopa Kuhmossa oli jo 1910 ja 1920-luvulla täysmittaisia perinteisiä harmonikkoja käytössä. Vilkaisu sadan vuoden takaiseen Kainuun sanomalehtien arkistoon osoittaa ja vahvistaa, että harmonikkojen markkinointi on ollut vauhdissa ja jopa yllättävän vilkasta. Jo noilla vuosikymmenillä harmonikkakaupat Helsingistä, Viipurista, Turusta, Vaasasta ja viime vaiheessa Kuopiosta mainostivat lähinnä ulkomaisia harmonikkoja, niiden hintoja sekä hintaluetteloita tilattavaksi. Harmonikkoja markkinoitiin tuolloin jo jopa joululahjaksi, Pelastusarmeija käytti sitä Kainuussa soittimenaan ja 20-luvun puolelta Kainuussa ja Suomussalmelta löytyi 20-luvulta uutinen, että talolla oli tanssittu hyvän harmonikansoittajan tahdittamana ja samalla savottamiehet saivat vetristää jäykistyneitä polviaan.

Tikan tulevan alustuksen aikajakso on myös sen ajan mielenkiintoista uutta aikaa, sillä tuolloin syntyy ja leviää Suomeen kevyen musiikin soittajien ammattikunta.

– Esimerkiksi syntymäkunnassani Joutsenossa pelimanni Jaakko Suni sanoi jo 1900-luvun alussa, että hän on soittanut noin 40 pitäjässä Oulua myöten. Hän käytännössä jo lopetti soittamisen, kun hän meni naimisiin 1920-luvun puolivälissä, kuvaili Tikka yhden tuon aikakauden pelimannin tilannetta.

– Tällaiset ammattimaiset soittajat kiersivät paljon, kävivät soittamassa markkinoilla, häissä sekä iltamissa ja myös levittivät sitä musiikkia.

Marko Tikka on vieraillut Kuhmossa ja Sommelossa ennenkin eli vuonna 2009. Hän soittaa itsekin harmonikkaa ja omien sanojen mukaan sormet olivat näppärimmillään lukioikäisenä, kun hän soitti tanssiorkesterissa.

Marko Tikka on johtanut viime vuodet myös Seminola-vintageorkesteria.

– Seminola on vuodesta 1999 alkaen esiintynyt tamperelainen vintageorkesteri. Sen juuret johtavat vuosiin 1927–1939, jolloin Tampereella ja sittemmin Kotkassa toimi alkuperäinen Seminola. Uusi Seminola esittää alkuperäissovituksin 1900-luvun alkupuoliskon koti- ja ulkomaisia schlaagereita, esittäytyy orkesteri.

Tikka on kirjoittanut tai toiminut yhtenä kirjoittajana useissa Suomen historiaan liittyvissä teoksissa, joista kevyeen musiikkiin liittyvät Harmonikan kuningas, Vili Vesterinen (Ajatus 2007), Tikan ja Toivo Tammisen teos Tanssiorkesteri Dallape. Suomijatsin legenda 1925–2010 (SKS 2011) sekä Tikan ja Seija-Liisa Nevalan kanssa tekemä kirja Kielletyt leikit – Tanssin kieltämisen historia Suomessa 1888–1948. Tämä kirja Kielletyt leikit on voittanut tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon 2020. Marko Marko Tikka on saanut Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon vuonna 2017 yhdessä Aapo Roseliuksen ja Oula Silvennoisen kanssa.

Marko Tikka työskentelee historian lehtorina Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa.

Musiikkijuhla Sommelo, seminaari: Mitä harmonikka soi noin sata vuotta sitten? Perjantai 2.7.2021 kello 12 Kuhmo-talo, Pajakka-sali. Millaista musiikkia harmonikansoittajat soittivat 1900-luvun alkuvuosikymmeninä Suomessa? Seminaari toteutetaan yhteistyössä Harmonikkaliiton kanssa.