Paikallisuutiset
Huoltovarmuuskeskus vetää projektia toimintavarman myymäläverkoston luomiseksi
Tavoitteena on valtakunnan laajuinen myymäläverkosto, joka takaa päivittäistavarahuollon toimivuuden. Käytännössä se tarkoittaa 300 myymälän verkostoa riittävillä varavoimakoneistoilla
Ukrainan sodan vuoksi polttoaineiden, lannoitteiden, rehujen ja komponenttien hinnat ovat jatkaneet nousuaan. Pohjois-Suomen päivittäistavarahuollon yhteistoimintaverkosto kokoontui käsittelemään elintarvikehuollon tilannekuvaa huoltovarmuusnäkökulmasta. Ylijohtaja Terttu Savolainen totesi, että nyt kaksi kuukautta kestänyt Ukrainan sota vaikuttaa yhteiskunnassa monella tapaa varautumisena kriisin vaikutuksiin. Vaikutukset näkyvät konkreettisesti tavallisen kansalaisen elämässä nyt ja tulevaisuudessa varsinkin energian hinnan kallistumisena.
– Ja sitä myötä myöskin ruuan hinnan nousuna. Ukrainan kriisi tulee näkymään elintasossamme ja ostovoimassamme,
Henkistä kriisinsietokykyä Ukrainan kriisi koettelee.
– Voidaan sanoa, että suomalainen yhteiskunta on hyvin varautunut sekä henkisesti että muuten. Päivittäistavarahuollon verkosto on osa tätä erittäin tärkeää varautumista, jolla voidaan ennakoida tulevia haasteita, ylijohtaja Savolainen totesi.
Kauppa toimii tällä hetkellä normaalisti. Päivittäistavaroiden saatavuus sekä vähittäiskaupoista että foodservice-tukkukaupoista on normaalilla tasolla.
– Kuten jo koronan alkuaikoina huomattiin, niin tavaraa riittää kyllä kaupoissa", totesi Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ylitarkastaja Joni Kinnunen elintarvikehuollon tilannekuvakatsauksessa.
– Jopa yli puolet elintarviketeollisuusyritysten kuluista voi muodostua energian hinnasta, joten kohonnut hintataso näyttelee merkittävää osaa yritysten kannattavuudessa."
Huoltovarmuuskeskus vetää projektia toimintavarman myymäläverkoston luomiseksi.
Huoltovarmuuskeskuksen Toimintavarma myymäläverkosto -projektissa keskitytään laajojen sähkökatkosten sekä informaatio- ja viestintäteknologia- ja maksujärjestelmähäiriöiden vaikutuksiin poikkeustilanteessa.
– Tavoitteena on valtakunnan laajuinen myymäläverkosto, joka takaa päivittäistavarahuollon toimivuuden. Käytännössä se tarkoittaa 300 myymälän verkostoa riittävillä varavoimakoneistoilla, valmiusasiamies Satu Hulkkonen Huoltovarmuuskeskuksesta sanoi.
Projekti on osa Huoltovarmuuskeskuksen Alue 2030 -ohjelmaa. Projekti on alkanut vuonna 2021, ja sitä edistetään tulevina vuosina eri maakuntien alueilla.
– Huomioon otetaan myös maksaminen ja ict.
Mallin mukaan kansalaiset kävisivät poikkeustilanteessa kaupassa neljän vuorokauden välein. Tähän liittyy jo nyt voimassa oleva suositus 72 tunnin kotivarasta jokaisessa kotitaloudessa.
Toimintavarman myymäläverkoston myymälät olisivat supermarketteja ja sitä pienempiä kauppoja. Kaupat olisivat enintään 50 kilometrin päässä jokaisesta kansalaisesta, paitsi harvana asutuissa maakunnissa. Niissä enimmäisetäisyys kauppaan olisi 150 kilometriä.
ELY-keskusten ja TE-toimistojen katsauksessa todettiin, että Ukrainan kriisi ei ole näkynyt toistaiseksi työllisyysluvuissa. Kriisin tulevaa vaikutusta on vaikea arvioida. Siihen vaikuttavat muun muassa energian hinta, sodan kesto ja Venäjä-pakotteiden kesto. Palvelualalla koronakriisin helpottaminen on auttanut työllisyystilannetta.
TE-hallinto on varautunut palvelemana ukrainalaisia asiakkaita. Toistaiseksi ukrainalaisia TE-palvelujen asiakkaita on ollut kohtalaisen vähän. TE-hallinnon mukaan ukrainalaisia on sitä vastoin työllistynyt suoraan suomalaisyrityksiin.