Paikallisuutiset

Kela selvitti: Asiakkaan aktiivisuutta vaativissa etuuksissa eniten väärinkäytöksiä – väärinkäytösepäilyt silti suhteellisen vähäisiä

Väärinkäytösepäilyjä on eniten niissä Kelan etuuksissa, joihin liittyy enemmän asiakkaan aktiivisuutta.

Väärinkäytösepäilyjä on eniten työttömyysetuudessa, yleisessä asumistuessa ja perustoimeentulotuessa.

Näihin etuuksiin liittyy muita etuuksia enemmän asiakkaan omia aktiivisia toimenpiteitä, kuten säännöllisesti toistuvia hakemuksia ja tietojen antamista.

Kelassa on arvioitu, että tämän vuoksi väärinkäytösepäilyjä on niissä enemmän kuin muissa etuuksissa.

Väärinkäytösepäilyjen osuus kaikista maksetuista etuuksista oli alle yksi promille vuonna 2020.

Kelan väärinkäytösraportin mukaan etuuksia koskevat väärinkäytösepäilyt ovat pysyneet suhteellisen vähäisinä vuosina 2018 – 2020.

Vuonna 2018 väärinkäytösepäilyjä oli yhteensä 2 344. Niitä vastaava rahamäärä oli noin 9,6 miljoonaa euroa.

Vuonna 2020 epäilyjä oli yhteensä 2 467 kappaletta ja vastaava summa oli 12,2 miljoonaa euroa. Vaikka epäiltyjen väärinkäytösten määrä on hieman kasvanut viime vuosina, niiden osuus kaikista maksetuista etuuksista oli 0,79 promillea.

Väärinkäytösepäily syntyy usein etuushakemusta käsiteltäessä. Väärinkäytös voi tulla ilmi myös muun muassa ilmiannon vuoksi tai muiden viranomaisten ilmoitusten perusteella. Kelassa on viime vuosina panostettu väärinkäytösten tunnistamiseen.

Kela tekee laajaa yhteistyötä ja tiedonvaihtoa eri viranomaisten kanssa harmaan talouden ja väärinkäytösten ehkäisemiseksi.

On myös arvioitu, että vuonna 2019 käyttöön otettu tulorekisterijärjestelmä vähentää väärinkäytöksiä.

Väärinkäytöksestä on kysymys silloin, kun teko täyttää jonkin rikoksen tunnusmerkistön.

Rikosnimike väärinkäytöksissä on useimmiten petos tai väärennys.